Tuumailua

Kojelauta | Seuraa blogia | Lisää blogeja | Luo blogi! |

Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista

Tuumailua

”Klikkaaks mä sitte enterii?”

11.02.2006 - 19:31

Olen tänään puhunut puhelimessa pitkän puhelun miellyttävä-äänisen nuoren miehen kanssa. Puhelun kuluessa minulle tuli hyvin hoopo olo. En ymmärtänyt nuorukaisen puheesta kuin noin joka viidennen sanan eivätkä hänen toisin sanoin -selostuksensa juuri parantaneet asiaa. Joka viidennen sanan yhdistäminen ei tuottanut ymmärrettävää kieltä. Valitin serverin tukipalveluun pätkivistä verkkoyhteyksistä ja sitten tein nuorukaisen salakielisten ohjeiden mukaan koneen ääressä kaikkea kummaa, älkää kysykö, en tiedä mitä. Seurasin vain ohjeita ja nyt toivon, että verkkoyhteys jatkossa toimii paremmin.

Kieli on kummallinen asia. Nuorukaisen jargonille en voinut nauraa, koska en olisi ehkä kyennyt tekemään asennuksia tai mitä ne sitten olivatkaan, jos olisin kyseenalaistanut kuulemani. Oli pakko vain luottaa ja seurata ohjeita. Joidenkin toisten jargon on sellaista, että kyseenalaistaminen on paikallaan. Tieteellistä termistöä viljelevää puhujaa voi pyytää selventämään sanomaansa kertomalla asiasta toisin, nuorisoslangia vääntävältä voi kysyä sanojen merkityksiä, murteenpuhujalta samoin. Mutta tietokonetyyppien puhetta voin vain kuunnella osaamatta esittää ainuttakaan täsmentävää kysymystä.

Kategoria: Yleinen 17 kommenttia Kommentoi

Kirsti kirjoitti 11.02.2006 - 20:17

Olen kokenut todella ahdistaviksi tilanteet kun olen joutunut soittelemaan ympäriinsä joidenkin tietokonevikojen tai laajakaistavikojen vuoksi. Nytkin tuli huono olo kun ajattelenkin. Toivottavasti sait yhteydet kerralla kuntoon.

Tui kirjoitti 11.02.2006 - 20:22

Toivottavasti. Lykkäsin soittamista pitkään, koska tiesin kokemuksesta etten ymmärrä mitään. Muinoin kaistan asennuksen yhetydessä roikuin kaksi päivää puhelimen langoilla puhuen eri nuorukaisten kanssa siitä miksi en pääse uudella yhteydelläni verkkoon. Vasta siinä vaiheessa kun aloin hikeentyä pompotukseen "vika on siellä toisessa päässä" ja äänensävyyni alkoi hiipiä tunnistettavan v-mäinen sävy JA kun osasin sanoa työnantajani ATK-tukihenkilön sanelemat koodit, alkoi tapahtua.

Se mikä näissä vähäisissä tietotekniikkakokemuksissani minua eniten hämmästyttää, on se tasaisen ystävällinen ja kärsivällinen tapa, jolla minua on kohdeltu. Voin vain nostaa pipoani ja ihailla tukipalvelushenkilökunnan ammattitaitoa.

Maria kirjoitti 11.02.2006 - 20:26

Minä lähden siitä, että mitä tukihenkilöt tulevat kertomaan minulle, on käsittämätöntä. Mutta en ota siitä paineita. Käsittämätön yleensä toimii!! Hyviä kokemuksia siis asiasta suurimmaksi osaksi minullakin

Silja Orvokki kirjoitti 11.02.2006 - 21:14

Minusta tälläinen puhe on vain tapa esittää pätevää. Kaikki ne asiat saisi kerrottua myös selkokielellä, jos vain viitsisi. Itse olen huomannut, että naispuoliset tukihenkilöt osaavat kertoa asiat ihan suomeksi. Nuorukaiset eivät osaa, tai halua osata.

Tui kirjoitti 11.02.2006 - 22:48

Voi olla, että jotkut naiset osaisivatkin selittää paremmin. Olen vain aina saanut luurin päähän miehen. Ystävällisiä ovat olleet. Tosin en tiedä mikä vika yhteyksissä oli, koska en todellakaan ymmärtänyt selitystä. Luulen, että monilla aloilla työjargon tarttuu tiukasti, koska asioissa pelataan selkeillä termeillä. Ne vain eivät maallikolle aukea.

Silja Orvokki kirjoitti 11.02.2006 - 23:00

Mutta heidän työnsähän on neuvoa tietokonekieltä osaamattomia henkilöitä. Mielestäni jos ei osaa puhua asiakkaiden kieltä, ei kannata ko tehtäviä tehdä. Koska he usein vielä työskentelevät pelkästään puhelimen avulla, jää kaikki eleet ja ilmeet vielä pois, on puheen oltava selkeää. He eivät siis osaa tehdä työtään hyvin, jollei asiakas saa siitä selvää.

Tui kirjoitti 11.02.2006 - 23:27

Ymmärrän kyllä, että selkeys jää sen jalkoihin, että soittajia saattaa olla monia ja yhden neuvomiseen menee aikaa. Mutta totta on, että usein rautalangasta vääntäminen olisi hyvästä. Mutta juuri nyt olen tyytyväinen, että yhteydet pelaavat eikä minun tarvitse koko ajan avata selaimia uudestaan ym. Eli osasin klikkailla oikeita asioita ohjeiden perusteella. Mutta tiedän, että huomenna minua harmittaa hieman se, että en tiedä mikä vian aiheutti, koska tämä ei ole ensimmäinen kerta. Pitäisiköhän ensi kertaa pyytää yhdistämään jollekin naiselle?

Silja Orvokki kirjoitti 12.02.2006 - 08:50

Ainakin siinä vaiheessa kun puhe menee yli hilseen (on tuokin kielikuva) voisi kysyä, että voisiko vaihtaa opastajaa.

Minua asia rassaa sen vuoksi, että olen seurannut meidän työpaikan atk-miesten touhotuksia jo vuosia. He tahallaan käyttävät sellaista kieltä, että kukaan ei ymmärrät, jotta a) heidän ei tarvitsisi opastaa, b) he vaikuttaisivat päteviltä ja c) he voivat pistää halvalla kysymyksen tehnyttä naista. Samat asiat on aina voinut neuvoa myös selkokielellä!

Tui kirjoitti 12.02.2006 - 12:19

Kieltämättä tuo a-b-c -vaara on aina olemassa. Aina ei asiakaspalveluun riitä pelkästään tieto, pitää olla myös taito välittää tieto.

Anu kirjoitti 14.02.2006 - 13:37

Minä veikkaisin, että kyse on vain siitä, ettei asiakaspalveluun ole panostettu tarpeeksi. Ei selkokielen puhuminen ole sukupuolikysymys, se on osaamiskysymys. Jargonia ei välttämättä käytetä pätemisen tarpeesta, vaan siksi, ettei osata muuta. Varsinainen syy voi siis olla ylempänä kuin siellä luurin toisessa päässä.

Jargonin hyvä puoli on se, että sen avulla saa nopeammin selitettyä asiat sellaiselle, joka jo tietää, mistä on kysymys. Alaan liittyvää selkokielen sanastoa, varsinkaan suomenkielistää sellaista kun ei asiantuntijoiden keskuudessa juuri käytetä (syyksi veikkaisin esimerkiksi sitä, että käyttöjärjestelmät ovat englanninkielisiä ja suomenkieliset käännökset termeistä joskus epätäsmällisiä ja usein käytännön työssä tarpeettomia).

Itse - tietotekniikkajargonia ymmärtävänä - olen kokenut saavani parempaa palvelua nettioperaattorin asiakaspalvelunumerosta, kun sieltä on vastannut selkokielisen toimistontädin sijaan jargonia suoltava nörtti. Hän osasi selittää vian ja sen täsmälliset syyt tarkemmin. :)

Tui kirjoitti 14.02.2006 - 14:36

Luulen, että tietokoneita tuntemattoman asiakkaan usein on tarpeetonta tietää millainen vika on kyseessä, riittää kun esimerkiksi yhteydet alkavat toimia. Itse olisin vain halunnut tietää onko vika serverissä vai koneemme asetuksissa, jotka käsittääkseni eivät olleet muuttuneet. Minun puolestani nörtti linjan toisessa päässä saa puhua sellaista kieltä kuin haluaa, kunhan vain osaa antaa minulle selkokielisen vastauksen kun sitä pyydän. Aloitan vikasoitot aina ilmoittamalla, että en todellakaan tiedä asioista mitään, joten sen pitäisi valmistaa neuvoja muuttamaan tarvittaessa kieltään. Mutta se että yhteydet eivät enää pätki, on pääasia ja olen kiitollinen miellyttävä-ääniselle nuorukaiselle avusta - vaikka en hänen puheestaan paljon ymmärtänytkään. Sen verran onneksi kuitenkin, että sain homman tehtyä.

Anu kirjoitti 14.02.2006 - 15:16

Toisaalta tietokoneiden kanssa tekemisissä olevien olisi hyvä myös tietää koneistaan jotain, mikäli aikovat tulla koneensa kanssa toimeen myös vastamäessä. Joskus voi nimittäin tulla vastaan sellainenkin tilanne, johon ei ole olemassa niin selkokielistä vastausta, että asiaan täysin vihkiytymätön voisi sen ymmärtää.

Tui kirjoitti 14.02.2006 - 15:45

Tekninen puoli, asennukset ynnä muut ovat hankalia, enkä ole perehtynyt niihin juurikaan. Oikeassa olet, että jotain kannattaisi kyllä tiietää. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tukipalvelut ovat olemassa sitä varten, että ne auttavat, jos ongelmia tulee.

Anu kirjoitti 14.02.2006 - 16:02

Tukipalvelut eivät kuitenkaan ole kaikkivoipia. Siellähän ei esimerkiksi voida tietää etukäteen, millainen laitekokoonpano ja millaiset asetukset palveluun soittavalla käyttäjällä on. Asetusten ja laitekokoonpanon tarkastelu puhelimitse sellaisen henkilön kanssa, joka ei tiedä, mistä on kyse, ei ole kovin helppo tehtävä kokeneellekaan asiakaspalvelijalle. Ja se on sen verran teknistä hommaa kuitenkin, että jo perusasiat voivat kuulostaa tottumattoman korvissa käsittämättömältä jargonilta.

Tui kirjoitti 14.02.2006 - 18:04

Ymmärrän tämän, mutta jos yksinkertaisesti ei tiedä? Asetusten ilmoittaminen on minulle lähes mahdotonta, ellen kirjoita niitä miehen sanelusta ylös. Mutta totta on, että ei saisi jäädä uunona pelkkien tukipalvelujen varaan. Tosin koulutusta asiaan siten tarvitsisin - niin kuin taatusti moni muukin.

Anu kirjoitti 14.02.2006 - 20:31

Koulutus olisi varmasti tarpeellista monille, mutta en oikein tiedä, järjestetäänkö sellaista lainkaan (ja jos, niin missä)? Tietysti on jotain "tietokoneen ajokortti"-kursseja, mutta mahdetaanko sellaisilla puhua verkkoyhteyksistä ja sen sellaisista... eihän autokoulussakaan puhuta öljyjen vaihtamisesta sun muusta, ajamisesta vain (mikä on kyllä varsin hassua).

Tui kirjoitti 14.02.2006 - 23:48

Niissä varmaan puhuttaisiin. Monet kirjastot järjestävät tietoverkkokoulutusta, mutta niissäkin opetus on yleensä yksinkertaista verkonkäyttöoppia, sähköpostin hankkimista ym. Kyllä vähäiseksi jää tietokonejargnin opettelu ja ymmärtäminen, jos ei tunne suurta intoa plärätä oppaita sun muita manuaaleja.