|
|||
 |
|
||
|
21.01.2006 - 21:47
Kahden hyvin erilaisen keskustelun tuloksena ovat rypyt. Häiriöklinikalla elokuvakeskustelun tiimellyksessä Miäs kehaisi Gena Rowlandsia ja Jeanne Moreauta, Marian studiossa taas keskustelu kauneusleikkauksista lipsahti nopeasti ryppyihin. Pohdin sitä, miksi omiin kasvoihin ilmestyvät rypyt ovat ikäviä, mutta muiden kasvoilla olevat tuntuvat vain entisestään syventävän ja kaunistavan heitä. Miksi muutos omilla kasvoilla häiritsee? Tulin sellaiseen tulokseen, että nainen (miksei mieskin) tarttuu jonkin ikävaiheensa ulkonäköön, jota itse pitää eräänlaisena keskivertona itselleen, parhaimpana ulkonäköaikanaan. Sitä haluaisi olla samannäköinen kuin silloin, vaikka minkämoista kypsymistä ihmisessä tapahtuisi. Muiden ikääntymisen hyväksyy paremmin, mistähän sekin johtuu. Rypyt ovat paljastavia, koska ne osoittavat helposti ihmisen perusilmeen. Ehkä omissa rypyissä onkin kyse siitä, että on vaikea hyväksyä omaa tuimaa kulmat rypyssä mietiskelevää ilmettään. Naurunrypyt olisivat paljon mukavampia. Romaaneissa törmää usein eri tavalla varioituun lausahdukseen ”yhtäkkiä hän näytti ikäiseltään”. Mitä lausahdus kertoo? Iloisena ja positiivisena ikä häipyy taustalle, se ei näy. Vastoinkäymisen edessä ikä paljastuu, nuorentava mieliala väistyy ja esiin työntyvät ihmisen paljaat kasvot. Todella kauniina pitämäni naiset ovat yleensä keski-ikäisiä tai vanhempia. Heidän kasvoillaan näkyvät elämän kokemukset ja itseluottamuksen tuoma varmuus. Rypyt ja juonteet syventävät ja kaunistavat naista. Puhdas ja virheetön, lähes ilmeetön kauneus jättää kylmäksi. Syvyys puuttuu.
Vedän kaksi rypyt mieleeni tuonutta keskustelua vielä yhteen: on aika hurjaa katsella elokuvia, joissa sankarin kypsä ikä saa näkyä, mutta hänen rinnallaan on pakko olla nuori nainen. Elokuvissa ikä parantaa miestä, naista ei. Kuitenkin todella hyvät näyttelijättäret ovat keski-ikäisiä tai vanhempia. Asettaako samanikäinen naisnäyttelijä miestähden viriiliyden kyseenalaiseksi? Luulevatko ohjaajat ja tuottajat, että elokuvakatsomoiden naiset ja miehet eivät halua katsoa oman ikäisiään naisia?
|
Kirjoittaja
Arkisto
2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 Kategoriat
 
Sivut
Kuvia
 Perunapää Marian studiostaBackyard beauties Dreamlines Kellosta Kiinaan kuvia Keltainen kuu Oulu Kuvissa SusuPetal - kuva ja sana taivasalla.net Valokuvatorstai 365.fi - Vuosi valokuvina Sivupohja SusuPetal Blogin luontokuvat 20.07.2006 lähtien ©Tuima, ellei toisin mainita. Lisää kuvia Flickrissä. Yhteisblogeja
Kiinnostavia blogeja
Juha Siro 
|
||
Hyvin analysoitu rypyistä. Minä olen juuri vastikään havahtunut huomaamaan miten suupieleni venyvät alaspäin. Ei ole mikään ihme, tällä luonteella, mutta jotenkin kurjaa että nyt se totuus paljastuu jo ensi silmäyksellä kaikille eikä enää pysty hämäämään ketään.
Tuo, että rypyt kertovat perusilmeen on piinallisen totta :(
Mieleen tuli etenkin jokin aika sitten näkemäni David Mamet´n elokuva Heist, jossa pääosassa olevan Gene Hackmanin (s. 1930) naisystävää esitti Rebecca Pidgeon (s. 1963). No nainen sitten jossain vaoiheessa lähtikin nuoremman miehen matkaan. Tarinan kannalta ikäero oli perusteltu jollain tavalla, mutta mietin kyllä hieman.
Ja perkele: siellähän western-ryppyilystä on pongahdettu aina oval officeen asti!
Kysymykseni kuuluukin miksi miehet saavat isoja elokuvarooleja rypyistään huolimatta mutta naiset eivät juonteineen mahdu samaan elokuvaan puhumattakaan että nyt kovin paljon tehtäisiin elokuvia, jossa pääroolissa on tiukan tai tanakan keki-ikäinen nainen?
Mietiskellä silti voi, miksi elokuvissa pääparin ikäero voi olla suuri silloin kun mies on vanhempi eikä sitä kyseenalaisteta. Jos tilanne on toisinpäin, tulee vanhemman naisen ja nuoren miehen välisestä suhteesta yksi elokuvan keskeisiä teemoja ja jännitteitä.
Kai muutkin ovat nähneet elokuvan? Se on yhtä mehukas kuin Fargo - tosin hiukan eri tavalla.
Aivan totta, Maria. Hollywoodsankareiden nuoriin vastanäyttelijöihin on niin tottunut, että vanhempi nainen parina on jo vallankumouksellista. Mutta tietenkin elokuvan tarina voi vaatia vanhemman naisen. Onhan leffassa As good as it gets (Elämä on ihanaa) Nicholsonin vastanäyttelijänä kolmisenkymmentä vuotta nuorempi Helen Hunt, no nuori keski-ikäinen hänkin jo tosin. Siinä ja siinä oliko uskottava tarina. Hyvä elokuva tosin.
Asenne on minusta kauhea ja luulisin että paine kohdistuu myös miehiin. Heihin Botoxia ei ehkä niin pumpata, mutta ainahan voi vaihtaa nuorempaan vaimoon ja elokuvissa rymistellä sellaisissa action-rooleissa, että tavallisessa elämässä mies olisi ne hypyt ym. tehtyään polilla selkä vinossa.
Tilaaminen tapahtuu: etsit blogin blogilistan kautta, eteesi tulee laatikko, jonka vasemmassa alareunassa on laatikko, jonka voit ruksittaa "merkitse suosikiksi". Omat suosikit löydät sitten sivun vasemmasta reunasta blogilistalla.
Kätevää.
Omat rypyt ovat sietämättömiä, koska ne tulevat salaa hiipimällä, eikä siihen koskaan ole "valmistautunut". Minulla on pahat otsarypyt, silmien välissä kestoviiva rypistelystä ja silmäkulmien rypyt jo poskipäissä asti. Huolestuneena vätkytän kalliita rasvoja naamaani-vaikkei ne mitään auta- koska en koe olevani vielä valmis tämän näköiseksi. Sama asia hiusten harmaantumisen kanssa. Minulla on perinnöllinen harmaantuminen alkanut 2-kymppisenä ja aina, kun täytän vuosia, siirrän oman värin kasvatusta muutamalla vuodella eteenpäin. Nyt, kun täytän 34, siirsin harmaantumisen 38-vuotiaaksi. 38-vuotiaana varmaankin 42-vuotiaaksi jne....
-minh-
Jos sinulla on tumma tukka, niin harmaa ei haittaa, koska harmaalla säväytetty tumma on hienon näköinen. Jos väri on hailea, kannattaa turvautua purkkiväriin :)
Lange on upean näköinen. Minä arvostan suuresti naisnäyttelijöitä, jotka suostuvat olemaan ikäisensä näköisiä. Antaa lohtua meille muille.
Hauskaa jos jutut kelpaavat. Olen huomannut myös, että jos heti ei ruksaa kiinnostavia, niin ei niihin helposti enää uudestaan löydä. Blogilistan pituus on jotenkin lamauttava.
Katselin just netistä Jessica Langen kauneusleikkauksia, plääh...petturi!
-minh-