Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
27.01.2007 - 15:52
Viime sunnuntaina tappelin voitollisesti otsaa kolkuttelevaa päänsärkyä vastaan. Koko viikon olen ollut tasaisen ärtynyt tavalla, joka ei purskahda ilmoille väitelauseina ja imperatiiveina vaan kuuluu sihauksina sivulauseissa. Tämänaamuiset keittiölöydökset saivat huitaisemaan sivulauseet nurkkaan ja heittämään ilmoille harminpunaisia väitteitä, rätiseviä iskulauseita. Välittömästi lopetettuani kopautti päänsärky otsaan. Siinäkö koko viikon ärtymyksen syy?

Ärtymyksen keskelläkin olen ollut pienesti iloinen (en ihan muista milloin, mutta toivottavasti kuitenkin), onnistunut töissäni kutakuinkin, tehnyt virheitä, suututtanut muita, kadottanut ja unohdellut tavaroita, lukenut niitä ja näitä, suukotellut ja ottanut suukkoja vastaan, kiroillut ja käyttänyt värikästä kieltä muutenkin, pyytänyt anteeksi ja saanut anteeksi, komennellut, melkein leikkinyt marttyyripiikaa, vältellyt siivoamista, pessyt pyykkiä, levittänyt rutikuivalle naamalleni kosteuttavan naamion, katsellut taitoluistelua ja elokuviakin pari.

Viikon kohokohtia on jälleen ollut Krzysztof Kieslowskin sarja DekalogKymmenen käskyä, joka muinoin jäi voimallisena kokemuksena mieleen. Nyt olen seurannut sarjaa Yle Teemalta. Edelleenkin katsomiskokemus on vahva. Harmaus Varsovan maisemissa, asunnoissa ja ihmisten elämässä välittyy kuvaruudun läpi tavalla jota harvoin tapaa. Puhetta on vähän, mutta se ei estä tapahtumien ja henkilöiden tunnetilojen ymmärtämistä. Näyttelijöiden kasvot ja etenkin katseet ovat usein keskiössä, niiden kautta ihmisten tunnetilat välittyvät sanoja selvemmin. Juuri tämä ehkä tekee Dekalogista tunnetasolla niin suuren kokemuksen. Esimerkiksi tällä viikolla esitetyssä kolmannessa käskyssä taksikuski Januszia esittävä Daniel Olbrychski ilmentää pelkästään katseellaan ja rauhallisilla kommenteillaan suurta ymmärrystä häntä jouluyönä pitkin kaupunginkatuja ajeluttavaa entistä rakastettuaan Ewaa (Maria Pakulnis) kohtaan.

Blogien lukemiselle on tällä viikolla herunut aikaa vain vähän. Haluan silti mainostaa joku aika sitten löytämääni blogia, jonka tekstejä luen suuresti nauttien. Käykääpä tutustumassa Silumiiniin.

tienpäällä kirjoitti 27.01.2007 - 16:16
Varsova on todellisuudessakin harmaa kaupunki, ja juuri siinä harmaudessaan kaunis. Vähän samalla tapaa kuin Moskova.
Koskahan ne Kolme väriä saataisiin televisioon?
Tuima kirjoitti 27.01.2007 - 16:22
Jotain siitä kauneudesta tulee näkyviin noissa elokuvissakin, hyvin pienesti tosin. Kolmen värin elokuvat ovat todella hienoja - varsinkin Sininen - ja ne olisi syytä näyttää TV:ssä.
Anonyymi kirjoitti 27.01.2007 - 19:52
Kiitos mainostuksesta! =) Kieslowski kuuluu suosikkeihini, nuoruusiässä tuo Dekalog oli vahva kokemus minullekin. Kaikki ne ihmiskohtalot ja henkilöhahmot ongelmineen, ja niin ymmärryksellä kuvattuina. Ehkä Dekalogin myötä ensi kertaa todella ymmärsin myös "rumuuden estetiikan" tai ennemminkin sen, että kauneutta voi löytyä mistä vain, odottamattomistakin asioista, kuten vesipisaran hitaasta putoamisesta kolhuiseen vatiin, tai kattomaalin halkeamista.
silumiini kirjoitti 27.01.2007 - 19:56
Raskas päivä alkaa näkyä hajamielisyytenä, äskeinen ei siis ollut kukaan anonyymi vaan minä...=)
Tuima kirjoitti 27.01.2007 - 20:42
Kieslowski teki humaaneja elokuvia, joissa on jotain selityksille antautumatonta. Harva ohjaaja pystyy välittämään niin pienistä kohtauksista niin paljon. Tuossa kolmosessa Daniel Olbrychskin katse ilmaisee mielettömän paljon, hän on läsnä roolissaan.
Celia kirjoitti 27.01.2007 - 22:16
Te onnelliset digiboxin omistajat! Saatte nauttia ihanista Kieslowskin elokuvista. Muistan Kymmenen käskyä vaikuttavana elokuvakokonaisuutena, kuten värisarjankin.

Kolme väriä on näytetty joitakin vuosia televisiossa. Kymmenestä käskystä on vielä kauemmin.

Taidanpa kipaista dvd-kauppaan, sillä digiaikaan siirrymme aikaisintaan kesällä.

Tuima kirjoitti 28.01.2007 - 00:06
Kymmentä käskyä saa DVD:nä tällä hetkellä vaikka Amazonin kautta, muttei Suomesta eikä suomalaisin tekstein. Ilmeisesti tekstitys on vain ranskaksi.
sivuaskel kirjoitti 28.01.2007 - 06:17
"Ärtymyksen keskelläkin olen ollut pienesti iloinen"... Huonoistakin päivistä löytää useimmiten jotain hyvää kun vaan antaa sille tilan. Silumiinin teksteistä olen samaa mieltä; suosittelen!!
Tuima kirjoitti 28.01.2007 - 10:03
Pienet ilot ovat parhaita :)
Obeesia kirjoitti 29.01.2007 - 11:24
Minulla onneksi sekä värit että Veronica videoina. Jäin koukkuun Kieslowskiin värien takia. Eniten pidän sinisestä.
Tuima kirjoitti 29.01.2007 - 12:02
Sininen on väritrilogiasta myös suosikkini, vaikka kaksi muutakin ovat hyviä.
tanssiva harmaa pantteri kirjoitti 30.01.2007 - 07:01
Eipä olla pantterilandiassakaan vielä digiajassa. Yle Teema kyllä alentaa hankkimiskynnystä kovasti. Sieltä näyttää tulevan aina parhaat elokuvat. Siltikin hankin boksini viime tipassa, josko sittenkään (ei vaineskaan, tykkään niin paljon telkkarista, että varmana hankin - sitten joskus)
Tuima kirjoitti 30.01.2007 - 07:50
Yle Teemalta tulee hyviä ohjelmia, mutta osa menee ohi, kun ei muista lukea ohjelmia tai ylipäätään ehdi tai muista katsoa TV:tä.
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja

Profiilikuva ©SusuPetal

 

*******************************

Onko huonoa kirjallisuutta?

Sivut


Site Meter